lenkkeily
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lenkkeily (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈleŋkːei̯ly/
- tavutus: lenk‧kei‧ly
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | lenkkeily | lenkkeilyt |
genetiivi | lenkkeilyn | lenkkeilyjen lenkkeilyiden lenkkeilyitten |
partitiivi | lenkkeilyä | lenkkeilyitä lenkkeilyjä |
akkusatiivi | lenkkeily; lenkkeilyn |
lenkkeilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | lenkkeilyssä | lenkkeilyissä |
elatiivi | lenkkeilystä | lenkkeilyistä |
illatiivi | lenkkeilyyn | lenkkeilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | lenkkeilyllä | lenkkeilyillä |
ablatiivi | lenkkeilyltä | lenkkeilyiltä |
allatiivi | lenkkeilylle | lenkkeilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | lenkkeilynä | lenkkeilyinä |
translatiivi | lenkkeilyksi | lenkkeilyiksi |
abessiivi | lenkkeilyttä | lenkkeilyittä |
instruktiivi | – | lenkkeilyin |
komitatiivi | – | lenkkeilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | lenkkeily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. lenkkeileminen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
lenkkeilyasu, lenkkeilyjalkine, lenkkeilymaasto, lenkkeilypolku
Aiheesta muualla[muokkaa]
- lenkkeily Kielitoimiston sanakirjassa