lakkaus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lakkaus (39)[1]

  1. lakkapinnoite
  2. lakalla käsitteleminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑkːɑus/ tai /ˈlɑkːɑu̯s/
  • tavutus: lak‧ka‧us / lak‧kaus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lakkaus lakkaukset
genetiivi lakkauksen lakkausten
lakkauksien
partitiivi lakkausta lakkauksia
akkusatiivi lakkaus;
lakkauksen
lakkaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lakkauksessa lakkauksissa
elatiivi lakkauksesta lakkauksista
illatiivi lakkaukseen lakkauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lakkauksella lakkauksilla
ablatiivi lakkaukselta lakkauksilta
allatiivi lakkaukselle lakkauksille
muut sijamuodot
essiivi lakkauksena lakkauksina
translatiivi lakkaukseksi lakkauksiksi
abessiivi lakkauksetta lakkauksitta
instruktiivi lakkauksin
komitatiivi lakkauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lakkaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lakkaus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ruiskulakkaus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lakkaus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39