kuristaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuristaminen (38)
- teonnimi verbistä kuristaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuristaminen | kuristamiset |
| genetiivi | kuristamisen | kuristamisten kuristamisien |
| partitiivi | kuristamista | kuristamisia |
| akkusatiivi | kuristaminen; kuristamisen |
kuristamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuristamisessa | kuristamisissa |
| elatiivi | kuristamisesta | kuristamisista |
| illatiivi | kuristamiseen | kuristamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuristamisella | kuristamisilla |
| ablatiivi | kuristamiselta | kuristamisilta |
| allatiivi | kuristamiselle | kuristamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuristamisena (kuristamisna) |
kuristamisina |
| translatiivi | kuristamiseksi | kuristamisiksi |
| abessiivi | kuristamisetta | kuristamisitta |
| instruktiivi | – | kuristamisin |
| komitatiivi | – | kuristamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuristamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuristamis- | |