kontinuumi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kontinuumi (5)
- (matematiikka) jatkumo
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkont̪iˌnuːmi/
- tavutus: kon‧ti‧nuu‧mi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kontinuumi | kontinuumit |
| genetiivi | kontinuumin | kontinuumien (kontinuumein) |
| partitiivi | kontinuumia | kontinuumeja |
| akkusatiivi | kontinuumi; kontinuumin |
kontinuumit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kontinuumissa | kontinuumeissa |
| elatiivi | kontinuumista | kontinuumeista |
| illatiivi | kontinuumiin | kontinuumeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kontinuumilla | kontinuumeilla |
| ablatiivi | kontinuumilta | kontinuumeilta |
| allatiivi | kontinuumille | kontinuumeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kontinuumina | kontinuumeina |
| translatiivi | kontinuumiksi | kontinuumeiksi |
| abessiivi | kontinuumitta | kontinuumeitta |
| instruktiivi | – | kontinuumein |
| komitatiivi | – | kontinuumeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kontinuumi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. jatkumo
|
Ks. jatkumo |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kontinuumi Kielitoimiston sanakirjassa
- kontinuumi Tieteen termipankissa