kirkastaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kirkastaminen (38)
- teonnimi verbistä kirkastaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirkastaminen | kirkastamiset |
| genetiivi | kirkastamisen | kirkastamisten kirkastamisien |
| partitiivi | kirkastamista | kirkastamisia |
| akkusatiivi | kirkastaminen; kirkastamisen |
kirkastamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirkastamisessa | kirkastamisissa |
| elatiivi | kirkastamisesta | kirkastamisista |
| illatiivi | kirkastamiseen | kirkastamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirkastamisella | kirkastamisilla |
| ablatiivi | kirkastamiselta | kirkastamisilta |
| allatiivi | kirkastamiselle | kirkastamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirkastamisena (kirkastamisna) |
kirkastamisina |
| translatiivi | kirkastamiseksi | kirkastamisiksi |
| abessiivi | kirkastamisetta | kirkastamisitta |
| instruktiivi | – | kirkastamisin |
| komitatiivi | – | kirkastamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kirkastamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kirkastamis- | |