kevät

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kevät (44)

  1. talven jälkinen ja ennen kesää oleva vuodenaika. Pohjoisella pallonpuoliskolla maaliskuusta toukokuuhun. Eteläisellä pallonpuoliskolla syyskuusta marraskuuhun.
    kohti kevättä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈk̟e̞ʋæt̪]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kevät keväät
genetiivi kevään keväiden
keväitten
partitiivi kevättä keväitä
akkusatiivi kevät; kevään keväät
Sisäpaikallissijat
inessiivi keväässä keväissä
elatiivi keväästä keväistä
illatiivi kevääseen keväisiin
(keväihin)
Ulkopaikallissijat
adessiivi keväällä keväillä
ablatiivi keväältä keväiltä
allatiivi keväälle keväille
Muut
essiivi keväänä keväinä
translatiivi kevääksi keväiksi
abessiivi keväättä keväittä
instruktiivi keväin
komitatiivi keväine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]