kelkka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kelkka (9-A)

  1. talvella lumelle jalasten varassa liikkuva laite
  2. kolmessa kelkkailulajissa käytettävät kelkat
  3. kiskolla liikkuva koneenosa, kuten CD-aseman ulos työntyvä osa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: ˈkelkːɑ

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kelkka kelkat
genetiivi kelkan kelkkojen
(kelkkain)
partitiivi kelkkaa kelkkoja
akkusatiivi kelkka; kelkan kelkat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kelkassa kelkoissa
elatiivi kelkasta kelkoista
illatiivi kelkkaan kelkkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kelkalla kelkoilla
ablatiivi kelkalta kelkoilta
allatiivi kelkalle kelkoille
Muut
essiivi kelkkana kelkkoina
translatiivi kelkaksi kelkoiksi
abessiivi kelkatta kelkoitta
instruktiivi kelkoin
komitatiivi kelkkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]