kauneus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kauneus (40)

  1. ihmisen havaintomaailmaan liittyvä myönteiseksi ja mielihyvää tuottavaksi koettu käsite, jonka sisältö ja kriteerit vaihtelevat ajan ja yhteiskunnan virtausten ja ihmisen sisäistämien näkemysten ja arvojen mukaisesti; aihetta tutkii filosofian osa-alue estetiikka
    Hänen kauneutensa on häikäisevää.
    Maiseman kauneus pakottaa viivähtämään hetkeksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kauneus kauneudet
genetiivi kauneuden kauneuksien
partitiivi kauneutta kauneuksia
akkusatiivi kauneus; kauneuden kauneudet
Sisäpaikallissijat
inessiivi kauneudessa kauneuksissa
elatiivi kauneudesta kauneuksista
illatiivi kauneuteen kauneuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kauneudella kauneuksilla
ablatiivi kauneudelta kauneuksilta
allatiivi kauneudelle kauneuksille
Muut
essiivi kauneutena kauneuksina
translatiivi kauneudeksi kauneuksiksi
abessiivi kauneudetta kauneuksitta
instruktiivi kauneuksin
komitatiivi kauneuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kaunis + -us

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • kauneus on katsojan silmässä