kartasto

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kartasto (2)

  1. Useiden karttojen kokoelma, usein kirjaksi koottuna

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kartasto kartastot
genetiivi kartaston kartastojen
kartastoiden
kartastoitten
(kartastoin)
partitiivi kartastoa kartastoita
kartastoja
akkusatiivi kartasto; kartaston kartastot
Sisäpaikallissijat
inessiivi kartastossa kartastoissa
elatiivi kartastosta kartastoista
illatiivi kartastoon kartastoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kartastolla kartastoilla
ablatiivi kartastolta kartastoilta
allatiivi kartastolle kartastoille
Muut
essiivi kartastona kartastoina
translatiivi kartastoksi kartastoiksi
abessiivi kartastotta kartastoitta
instruktiivi kartastoin
komitatiivi kartastoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan kartta vartalosta karta- ja takaliitteestä -sto

Käännökset[muokkaa]