kansalaisuus

Suomi

Substantiivi

kansalaisuus (40)

1. ihmisyksilön kuuluminen valtion alaisuuteen täysin oikeuksin ja velvollisuuksin, yleensä syntyperän perusteella tai hakemuksesta ja ehdot täyttäneelle valtion myöntämänä

Käännökset

bulgaria: гражданство n. englanti: citizenship, nationality espanja: ciudadanía f. italia: cittadinanza f. ranska: citoyenneté f. romania: cetăţenie f. norja (bokmål): statsborgerskap saksa: Nationalität f., Staatsbürgerschaft f., Staatszugehörigkeit f., Staatsangehörigkeit f. puola: obywatelstwo n.

unkari: állampolgárság venäjä: гражданство n. viro: kodakondsus

Liittyvät sanat

• kansalainen

Paronyymi

• kansallisuus