kaneli

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaneli (6)

  1. leivonnassa ja ruoanlaitossa käytettävä mauste, joka tunnetaan myös rohdosnimellä cortex cinnamoni; valmistetaan kiinankanelin (Cinnamomum cassia) ja muiden läheisten puiden kuoresta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈkɑ̝ne̞li]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kaneli kanelit
genetiivi kanelin kanelien
kaneleiden
kaneleitten
(kanelein)
partitiivi kanelia kaneleita
kaneleja
akkusatiivi kaneli; kanelin kanelit
Sisäpaikallissijat
inessiivi kanelissa kaneleissa
elatiivi kanelista kaneleista
illatiivi kaneliin kaneleihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kanelilla kaneleilla
ablatiivi kanelilta kaneleilta
allatiivi kanelille kaneleille
Muut
essiivi kanelina kaneleina
translatiivi kaneliksi kaneleiksi
abessiivi kanelitta kaneleitta
instruktiivi kanelein
komitatiivi kaneleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]