kaavamaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaavamaisuus (40)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑːʋɑˌmɑi̯suːs/
- tavutus: kaa‧va‧mai‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaavamaisuus | kaavamaisuudet |
| genetiivi | kaavamaisuuden | kaavamaisuuksien |
| partitiivi | kaavamaisuutta | kaavamaisuuksia |
| akkusatiivi | kaavamaisuus; kaavamaisuuden |
kaavamaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaavamaisuudessa | kaavamaisuuksissa |
| elatiivi | kaavamaisuudesta | kaavamaisuuksista |
| illatiivi | kaavamaisuuteen | kaavamaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaavamaisuudella | kaavamaisuuksilla |
| ablatiivi | kaavamaisuudelta | kaavamaisuuksilta |
| allatiivi | kaavamaisuudelle | kaavamaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaavamaisuutena | kaavamaisuuksina |
| translatiivi | kaavamaisuudeksi | kaavamaisuuksiksi |
| abessiivi | kaavamaisuudetta | kaavamaisuuksitta |
| instruktiivi | – | kaavamaisuuksin |
| komitatiivi | – | kaavamaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaavamaisuude- | |
| vahva vartalo | kaavamaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kaavamaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan kaavamainen vartalosta kaavamais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kaavamainen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaavamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa