käännekohta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käännekohta (10-F)[1]

  1. uuden ajanjakson alku
    Elämässämme on tullut käännekohta, alamme uuden elämän.
  2. kriisi
    Taudintilassa on tullut selkeä käännekohta.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi käännekohta käännekohdat
genetiivi käännekohdan käännekohtien
(käännekohtain)
partitiivi käännekohtaa käännekohtia
akkusatiivi käännekohta; käännekohdan käännekohdat
Sisäpaikallissijat
inessiivi käännekohdassa käännekohdissa
elatiivi käännekohdasta käännekohdista
illatiivi käännekohtaan käännekohtiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi käännekohdalla käännekohdilla
ablatiivi käännekohdalta käännekohdilta
allatiivi käännekohdalle käännekohdille
Muut
essiivi käännekohtana käännekohtina
translatiivi käännekohdaksi käännekohdiksi
abessiivi käännekohdatta käännekohditta
instruktiivi käännekohdin
komitatiivi käännekohtine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-F