käänne

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käänne (48-J)

  1. jonkin kehityksen muuttuminen entisestä, kääntyminen
    Yrityksen odotetaan tekevän käänteen toisella vuosineljänneksellä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈk̟æːnːe̞ˣ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi käänne käänteet
genetiivi käänteen käänteiden
käänteitten
partitiivi käännettä käänteitä
akkusatiivi käänne; käänteen käänteet
Sisäpaikallissijat
inessiivi käänteessä käänteissä
elatiivi käänteestä käänteistä
illatiivi käänteeseen käänteisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi käänteellä käänteillä
ablatiivi käänteeltä käänteiltä
allatiivi käänteelle käänteille
Muut
essiivi käänteenä käänteinä
translatiivi käänteeksi käänteiksi
abessiivi käänteettä käänteittä
instruktiivi kääntein
komitatiivi käänteine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • käden käänteessä
  • joka käänteessä