isku

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

isku (1)[1]

  1. napakka, ponnekas lyönti
  2. nopeasti liikkuvan esineen osuminen kohteeseen
  3. (sot.) äkkinäinen tai yllätyksellinen aseellinen hyökkäys tai pommi-isku
  4. henkinen järkytys
    Äidin kuolema 1950-luvun puolivälissä oli hänellä kova isku.
  5. (musiikki) rytmin määrittelyn perustekijä, joka yleensä noudattelee ja korostaa sävelkulun poljentoa
  6. polttomoottorissa sytytetyn polttoaineseoksen aiheuttama männän työntyminen alaspäin; myös tuon liikkeen pituus
  7. (sot.) tykistön tulimuoto, jossa ammutaan rajatulle 100×100 metrin kohdealueelle 0,1 tuliannosta kranaatteja tyypillisesti minuutin ajan siten, että ensimmäiset ja viimeiset eri tykkien ampumat kranaatit räjähtävät kohteessa samaan aikaan
    Isku osui tarkoin ja oikein ajoitettuna kohteeseen.
  8. seuralaisen hankkiminen, iskeminen
    Tytöillä oli selvästi isku mielessä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi isku iskut
genetiivi iskun iskujen
(iskuin)
partitiivi iskua iskuja
akkusatiivi isku; iskun iskut
Sisäpaikallissijat
inessiivi iskussa iskuissa
elatiivi iskusta iskuista
illatiivi iskuun iskuihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi iskulla iskuilla
ablatiivi iskulta iskuilta
allatiivi iskulle iskuille
Muut
essiivi iskuna iskuina
translatiivi iskuksi iskuiksi
abessiivi iskutta iskuitta
instruktiivi iskuin
komitatiivi iskuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

iskuala, iskulause, iskunvaimennin, sähköisku

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1