coup

Englanti

Substantiivi

coup

1. isku
2. kaappaus, kapina, kumous, tempaus, vallankumous, valtaus, vallankaappaus

Ranska

Substantiivi

coup m. (monikko coups)

1. isku, törmäys, lyönti, osuma

   coup de fusil – kiväärinluodin osuma

2. ~ de poing nyrkinisku
3. ~ de pied potku
4. ryyppy, hörppy
5. siirto, veto, pukkaus
6. räjähdys
7. laukaus

   les premiers coups de canon de la Seconde guerre mondiale – toisen maailmansodan ensimmäiset tykinlaukaukset

Idiomit

• coup de pouce – nytkäys oikeaan suuntaan
• coup d'envoi – lähtölaukaus, urheilumatsin aloitus, tilaisuuden aloitus
• coup d'œil – silmänisku, lyhyt ajanjakso; vilkaisu
• coup d'État – vallankaappaus
• coup d'éclat – loistelias suoritus, näyttävä suoritus
• coup de filet – ratsia
• coup de foudre – äkillinen rakastuminen
• coup de grâce – armonisku
  • Sarkozy veut porter le coup de grâce à Bayrou
• coup de théâtre – dramaattinen käänne, juonenkäänne
• coup de froid – halla; takaisku
• coup de grisou – kaivoskaasun räjähdys
• coup de chaud – lämpöhalvaus
• coup de soleil – auringonpolttama
• coup de savon – kasvonkohotus
• coup de tabac – (mer.) lyhyt ja voimakas myrsky