imevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
imevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä imeä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imevä | imevät |
genetiivi | imevän | imevien (imeväin) |
partitiivi | imevää | imeviä |
akkusatiivi | imevä; imevän | imevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imevässä | imevissä |
elatiivi | imevästä | imevistä |
illatiivi | imevään | imeviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imevällä | imevillä |
ablatiivi | imevältä | imeviltä |
allatiivi | imevälle | imeville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imevänä | imevinä |
translatiivi | imeväksi | imeviksi |
abessiivi | imevättä | imevittä |
instruktiivi | – | imevin |
komitatiivi | – | imevine |