imeä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

imeä (58) (taivutus[luo])

  1. vetää nestettä suuhunsa suun lihasten voimalla
    Imen pillillä mehua.
    Pienokainen imi rintaa nälissään.
  2. yleensäkin vetää alipaineen vaikutuksesta
    Puimuri imee ilmaa hormista.
    Jaksaako imuri imeä myös hiekanmuruset?
  3. (huokoisesta aineesta) vetää nestettä sisäänsä
    Muovimattokin imee väriä.
    Talouspaperilla voi imeä ylimääräisen rasvan paistetuista kasviksista.
  4. vetää puoleensa, houkutella
    Pääkaupunkiseutu imee korkeasti koulutetut.
    Ilmainen kahvitarjoilu imee aina väkeä kauppaan.
    Sukututkimus imee mukaansa.
  5. harrastaa suuseksiä, penikseen liittyvä
    Miehesi taitaa imeä kongolaisia merimiehiä satamassa.
  6. (slangia) olla huono
    Surkea peli! Grafiikkakin imee.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈimeæˣ/, [ˈime̞.æˣ]
  • tavutus: i‧me‧ä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset ja samankantaiset sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

imemisikä

Idiomit[muokkaa]

  • imeä/viedä mehut

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • imeä Kielitoimiston sanakirjassa