hirtto

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hirtto (1-C)[1]

  1. tappaminen hirsipuuhun kiinnitetyn hirttoköyden varaan laskemalla
    hirtto keskipäivän helteessä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhirt̪ːo/
  • tavutus: hirt‧to

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hirtto hirtot
genetiivi hirton hirttojen
partitiivi hirttoa hirttoja
akkusatiivi hirtto;
hirton
hirtot
sisäpaikallissijat
inessiivi hirtossa hirtoissa
elatiivi hirtosta hirtoista
illatiivi hirttoon hirttoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hirtolla hirtoilla
ablatiivi hirtolta hirtoilta
allatiivi hirtolle hirtoille
muut sijamuodot
essiivi hirttona hirttoina
translatiivi hirtoksi hirtoiksi
abessiivi hirtotta hirtoitta
instruktiivi hirtoin
komitatiivi hirttoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hirto-
vahva vartalo hirtto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hirttokuolema, hirttoköysi, hirttonuora, hirttosilmukka, hirttosolmu, hirttotuomio, hirttouurre

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • hirtto Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C