haltijatar

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

haltijatar (32-C)[1]

  1. naispuolinen haltija

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhɑlt̪iˌjɑt̪ɑr/
  • tavutus: hal‧ti‧ja‧tar

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haltijatar haltijattaret
genetiivi haltijattaren haltijatarten
haltijattarien
partitiivi haltijatarta haltijattaria
akkusatiivi haltijatar;
haltijattaren
haltijattaret
sisäpaikallissijat
inessiivi haltijattaressa haltijattarissa
elatiivi haltijattaresta haltijattarista
illatiivi haltijattareen haltijattariin
ulkopaikallissijat
adessiivi haltijattarella haltijattarilla
ablatiivi haltijattarelta haltijattarilta
allatiivi haltijattarelle haltijattarille
muut sijamuodot
essiivi haltijattarena
(haltijatarna)
haltijattarina
translatiivi haltijattareksi haltijattariksi
abessiivi haltijattaretta haltijattaritta
instruktiivi haltijattarin
komitatiivi haltijattarine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo haltijattare-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
haltijatar-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 32-C