häkä

Suomi

Substantiivi

häkä (10-D) (genetiivi: hään)

1. vähähappisessa tilassa tapahtuvassa vaillinaisessa hiilen palamisessa muodostuva kaasu, hiilimonoksidi

   Kitku varoittaa hajuttoman hään läsnäolosta.

   Tuuleta huone lämmityksen jälkeen kunnolla, ettei jää häkää ― muuten olemme aamulla kaikki ketarat suorin.

Käännökset

viro: vingugaas

Idiomit

• mennä johonkin kuin häkä – mennä hyvin kaupaksi
• täyttä häkää – täyttä vauhtia, täysillä

Liittyvät sanat

• häkämyrkytys, häkäpönttö