flaami

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

flaami (5)

  1. (kielitiede) flaamin kieli, lähinnä Belgian pohjoisosassa, Flanderissa puhuttava hollannin kielen murre
  2. flaamit Pohjois-Belgiassa ja Flanderissa asuva väestöryhmä, flaamilainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi flaami flaamit
genetiivi flaamin flaamien
(flaamein)
partitiivi flaamia flaameja
akkusatiivi flaami; flaamin flaamit
Sisäpaikallissijat
inessiivi flaamissa flaameissa
elatiivi flaamista flaameista
illatiivi flaamiin flaameihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi flaamilla flaameilla
ablatiivi flaamilta flaameilta
allatiivi flaamille flaameille
Muut
essiivi flaamina flaameina
translatiivi flaamiksi flaameiksi
abessiivi flaamitta flaameitta
instruktiivi flaamein
komitatiivi flaameine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]