epäilys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

epäilys (39)

  1. epävarmuutta aiheuttava passiivisesti vaikuttava kyseenalaistus
    Epäilys nakertaa luottamusta, vaikka mitään näyttöä rikkomuksista ei ole.
    Siinä syyttömätkin joutuivat epäilyksen alaisiksi.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi epäilys epäilykset
genetiivi epäilyksen epäilysten
epäilyksien
partitiivi epäilystä epäilyksiä
akkusatiivi epäilys; epäilyksen epäilykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi epäilyksessä epäilyksissä
elatiivi epäilyksestä epäilyksistä
illatiivi epäilykseen epäilyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi epäilyksellä epäilyksillä
ablatiivi epäilykseltä epäilyksiltä
allatiivi epäilykselle epäilyksille
Muut
essiivi epäilyksenä epäilyksinä
translatiivi epäilykseksi epäilyksiksi
abessiivi epäilyksettä epäilyksittä
instruktiivi epäilyksin
komitatiivi epäilyksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]