efendi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
efendi (5)
- entinen arvonimi osmanivaltakunnassa; nykyään kohtelias puhuttelusana
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | efendi | efendit |
genetiivi | efendin | efendien (efendein) |
partitiivi | efendiä | efendejä |
akkusatiivi | efendi; efendin |
efendit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | efendissä | efendeissä |
elatiivi | efendistä | efendeistä |
illatiivi | efendiin | efendeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | efendillä | efendeillä |
ablatiivi | efendiltä | efendeiltä |
allatiivi | efendille | efendeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | efendinä | efendeinä |
translatiivi | efendiksi | efendeiksi |
abessiivi | efendittä | efendeittä |
instruktiivi | – | efendein |
komitatiivi | – | efendeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | efendi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
<< turkin efendi < kreikan αὐθέντης (authéntēs) ’herra’[1]
Käännökset[muokkaa]
Turkki[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
efendi
Liittyvät sanat[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.