dösä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

dösä (10)[1]

  1. (slangia, puhekieltä) bussi; linja-auto
    Miksei se dösä jo tuu?
  2. (slangia, yl. monikossa) naisen rinta
    Harvemmin naiset haluavat kuulla sinun leukailuasi naisvitseillä, tai sitä, miten hyvä perse tai isot dösät heillä on. (Tosimiehen TASKUKIRJA 1, Miten Isket Naisia?, Benny Markka ja Jarno Ahonen, Wowbooks 2018)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈdøsæ/
  • tavutus: dö‧sä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dösä dösät
genetiivi dösän dösien
(dösäin)
partitiivi dösää dösiä
akkusatiivi dösä;
dösän
dösät
sisäpaikallissijat
inessiivi dösässä dösissä
elatiivi dösästä dösistä
illatiivi dösään dösiin
ulkopaikallissijat
adessiivi dösällä dösillä
ablatiivi dösältä dösiltä
allatiivi dösälle dösille
muut sijamuodot
essiivi dösänä dösinä
translatiivi dösäksi dösiksi
abessiivi dösättä dösittä
instruktiivi dösin
komitatiivi dösine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dösä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • dösä Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10