bussi

Wikisanakirjasta
Katso myös: Bussi
Bussi Hollannissa

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

bussi (5)

  1. linja-auto
    Mennäänkö bussilla?
    Millä bussilla sinne pääsee?
  2. (alueellinen) paikallisliikenteen reiteillä käytettävä linja-auto, citybussi
    12 loukkaantui, kun bussi ja linja-auto törmäsivät.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈbusːi/
  • tavutus: bus‧si

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bussi bussit
genetiivi bussin bussien
(bussein)
partitiivi bussia busseja
akkusatiivi bussi;
bussin
bussit
sisäpaikallissijat
inessiivi bussissa busseissa
elatiivi bussista busseista
illatiivi bussiin busseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bussilla busseilla
ablatiivi bussilta busseilta
allatiivi bussille busseille
muut sijamuodot
essiivi bussina busseina
translatiivi bussiksi busseiksi
abessiivi bussitta busseitta
instruktiivi bussein
komitatiivi busseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bussi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • bussi Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 327, 851 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

bussi

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bussare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bussare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä bussare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bussare

Viro[muokkaa]

bussi

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta buss
  2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta buss
  3. (taivutusmuoto) yksikön lyhyt illatiivimuoto sanasta buss