balalaikka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Balalaikka
Wikipedia
Katso artikkeli Balalaikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi[muokkaa]

balalaikka (9-A)[1]

  1. venäläinen kolmionmuotoinen kielisoitin, jossa on tavallisesti kolme tai kuusi kieltä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈbɑlɑˌlɑi̯kːɑ/
  • tavutus: ba‧la‧laik‧ka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi balalaikka balalaikat
genetiivi balalaikan balalaikkojen
(balalaikkain)
partitiivi balalaikkaa balalaikkoja
akkusatiivi balalaikka;
balalaikan
balalaikat
sisäpaikallissijat
inessiivi balalaikassa balalaikoissa
elatiivi balalaikasta balalaikoista
illatiivi balalaikkaan balalaikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi balalaikalla balalaikoilla
ablatiivi balalaikalta balalaikoilta
allatiivi balalaikalle balalaikoille
muut sijamuodot
essiivi balalaikkana balalaikkoina
translatiivi balalaikaksi balalaikoiksi
abessiivi balalaikatta balalaikoitta
instruktiivi balalaikoin
komitatiivi balalaikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo balalaika-
vahva vartalo balalaikka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

venäjän kielen балалайка

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A