Posio
 |
Suomi[muokkaa]
Erisnimi[muokkaa]
Posio (3)
- Suomen kunta Lapin maakunnan eteläosassa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Posio | – |
| genetiivi | Posion | – |
| partitiivi | Posiota | – |
| akkusatiivi | Posio; Posion |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Posiossa | – |
| elatiivi | Posiosta | – |
| illatiivi | Posioon | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Posiolla | – |
| ablatiivi | Posiolta | – |
| allatiivi | Posiolle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Posiona | – |
| translatiivi | Posioksi | – |
| abessiivi | Posiotta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | Posioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Posio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
Saamelainen laina, vrt. murteellinen posio ’kodan peräosa’. Suomen pohja-sanan etymologinen vastine.[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.