öö

Katso myös: oo

Suomi

Aakkonen

öö

1. (ääntämyksen mukainen kirjoitusasu) ö, Ö

Ääntäminen

• IPA: [ˈø̞ː]

Interjektio

öö

1. (puhekieltä) ilmaisee arvelua, hämmennystä, pohtimista tai vastaavaa
2. (puhekieltä) ilmaisee esitetyn väitteen torjumista ivallisesti tai loukkaantuneena

Käännökset

1. arveltaessa

englanti: er

espanja: y-y

Vatja

Substantiivi

öö

1. yö

Viro

Substantiivi

öö (monikko ööd)

1. yö

   Õhtu pimenes ööks – Ilta tummui yöksi.

Taivutus

• SVSSK 26x (puu)

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	öö	ööd
Genetiivi	öö	ööde
Partitiivi	ööd	öid öösid
Illatiivi	öösse öhe	öisse öödesse

Liittyvät sanat

• ööbima
• ööbomine
• ööbija
• ööbik
• üleöö
• öösel, öösiti, ööseks

Yhdyssanat

• kesköö, suveöö, südaöö
• öömaja, ööpäev, öörahu, öötund
• öökull