solum

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solum (monikko solums tai sola)

  1. pohja

Latina[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

sōlum (ei vertailuasteita)

  1. vain, ainoastaan

Substantiivi[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi solum sola
akkusatiivi solum sola
genetiivi solī solōrum
datiivi solō solīs
ablatiivi solō solīs

solum n. (2)

  1. maa, maanpinta
  2. pohja, perustus, perusta, alusta
  3. jalkapohja, kengänpohja, antura

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Ivar A. Heikel: Latinalais-Suomalainen Sanakirja. Helsinki: Otava, 1935.

Substantiivi[muokkaa]

sōlum

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta sōl