vain

Wikisanakirjasta
Katso myös: väin

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

vain

  1. ainoastaan, yksinomaan, pelkästään
    Tämä tila on tarkoitettu vain maksaville asiakkaille.
  2. ilmaisee interrogatiivipronominien ja niiden adverbijohdosten kanssa, että lauseen asiasisältö voi kohdistua kaikkiin
    Kuka vain voi laulaa. 'Jokaisen on mahdollista laulaa.'
    Missä vain voi laulaa. 'Kaikkialla on mahdollista laulaa.'

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋɑi̯n/
  • tavutus: vain

Etymologia[muokkaa]

Sanan alkuperälle on kaksi selitystä.

Ensimmäisen mukaan se on lyhentynyt vaiva-sanan monikon instruktiivista vaivoin, joka esiintyy vanhassa kirjakielessä mm. merkityksessä ’ainoastaan’ ja vielä 1800-luvun lopussa merkityksessä ’vain, toki’[1][2].

Toisen selityksen mukaan se on monikon instruktiivi sanasta vaja (*vajin)[3].

Etymologisia vastineita ovat ainakin karjalan vain ’ainoastaan; vaan, mutta’, lyydin vai ’vain’, vepsän vaiše ’ainoastaan; vasta, vastikään, heti kun’, vatjan vai ’ainoastaan; toki’, viron vaid ’ainoastaan; vaan’ sekä liivin vai ’ainoastaan’[4].

Kts. myös vaan.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
  • (sana, joka ilmaisee, että lauseen asiasisältö voi kohdistua kaikkiin) tahansa, hyvänsä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vain Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vain (komparatiivi vainer tai more vain, superlatiivi vainest tai most vain)

  1. turha, hyödytön
    in the vain hope that
    all in vain – täysin turhaan
  2. turhamainen
    You're So Vain (Carly Simonin kappale)
  3. turhanpäiväinen, joutava

Liittyvät sanat[muokkaa]

Ranska[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

vain m., vaine[luo] f. (monikko vains[luo] m., vaines[luo] f.)

  1. turha, joutava, hyödytön
    en vain, turhaan

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • vain Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  3. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  4. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.