Siirry sisältöön

vain

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

vain

  1. ainoastaan, yksinomaan, pelkästään
    Tämä tila on tarkoitettu vain maksaville asiakkaille.
  2. tahansa, hyvänsä
    Kuka vain voi laulaa.
    Jokaisen on mahdollista laulaa.
    Missä vain voi laulaa.
    Kaikkialla on mahdollista laulaa.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈʋɑi̯n/
  • tavutus: vain

Etymologia

[muokkaa]
  • sanan alkuperälle on kaksi selitystä:
ensimmäisen mukaan se on lyhentynyt vaiva-sanan monikon instruktiivista vaivoin, joka esiintyy vanhassa kirjakielessä muun muassa merkityksessä ’ainoastaan’ ja vielä 1800-luvun lopussa merkityksessä ’toki’[1][2]
toisen selityksen mukaan se on monikon instruktiivi sanasta vaja (*vajin)[3]
etymologisia vastineita ovat ainakin karjalan vain (’ainoastaan’; ’vaan’, ’mutta’), lyydin vai (’vain’), vepsän vaiše (’ainoastaan’; ’vasta’, ’vastikään’, ’heti kun’), vatjan vai (’ainoastaan’; ’toki’), viron vaid (’ainoastaan’; ’vaan)’ sekä liivin vai (’ainoastaan’)[4]
Katso myös: vaan

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Rinnakkaismuodot
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vain Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 482, 620 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vain (komparatiivi vainer tai more vain, superlatiivi vainest tai most vain)

  1. turha, hyödytön
    in the vain hope that
    all in vain
    täysin turhaan
  2. turhamainen
    You're so vain.
    Olet niin turhamainen.
  3. turhanpäiväinen, joutava

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Normanni

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vain

  1. (jerseynnormannia) turha

Ranska

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

vain m., vaine[luo] f. (monikko vains[luo] m., vaines[luo] f.)

  1. turha, joutava, hyödytön
    en vain
    turhaan

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vain Trésor de la langue française informatisé sanakirjassa (ranskaksi)

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjö Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  3. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  4. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.