Siirry sisältöön

käry

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

käry (1)[1]

  1. palamisen aihettama katku
  2. jääminen kiinni rikkomuksesta tai rikoksesta
    käry kävi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkæry/
  • tavutus: kä‧ry

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käry käryt
genetiivi käryn käryjen
partitiivi käryä käryjä
akkusatiivi käry;
käryn
käryt
sisäpaikallissijat
inessiivi käryssä käryissä
elatiivi kärystä käryistä
illatiivi käryyn käryihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käryllä käryillä
ablatiivi käryltä käryiltä
allatiivi kärylle käryille
muut sijamuodot
essiivi kärynä käryinä
translatiivi käryksi käryiksi
abessiivi käryttä käryittä
instruktiivi käryin
komitatiivi käryine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käry-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

y-johtimella muodostettu substantiivi verbistä käristä[2]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ruoankäry, ruudinkäry, skandaalinkäry

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • käry Kielitoimiston sanakirjassa
  • käry Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 874, 1047 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
  2. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 228 Monitavuiset U-teonnimet ja sanan suhde kantaverbiin