kerjääminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kerjääminen (38)
- kerjätä-verbistä muodostettu teonnimi; pyyteleminen, almujen aneleminen, kerjuulla olo
- Joissakin kulttuureissa kerjäämistä pidetään työnä muiden töiden joukossa.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerjääminen | kerjäämiset |
| genetiivi | kerjäämisen | kerjäämisten kerjäämisien |
| partitiivi | kerjäämistä | kerjäämisiä |
| akkusatiivi | kerjääminen; kerjäämisen |
kerjäämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerjäämisessä | kerjäämisissä |
| elatiivi | kerjäämisestä | kerjäämisistä |
| illatiivi | kerjäämiseen | kerjäämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerjäämisellä | kerjäämisillä |
| ablatiivi | kerjäämiseltä | kerjäämisiltä |
| allatiivi | kerjäämiselle | kerjäämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerjäämisenä (kerjäämisnä) |
kerjäämisinä |
| translatiivi | kerjäämiseksi | kerjäämisiksi |
| abessiivi | kerjäämisettä | kerjäämisittä |
| instruktiivi | – | kerjäämisin |
| komitatiivi | – | kerjäämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kerjäämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kerjäämis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kerjätä-verbistä muodostettu teonnimi; pyyteleminen, almujen aneleminen, kerjuulla olo
|
|