järkeistäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
järkeistäminen (38)
- teonnimi verbistä järkeistää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | järkeistäminen | järkeistämiset |
| genetiivi | järkeistämisen | järkeistämisten järkeistämisien |
| partitiivi | järkeistämistä | järkeistämisiä |
| akkusatiivi | järkeistäminen; järkeistämisen |
järkeistämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | järkeistämisessä | järkeistämisissä |
| elatiivi | järkeistämisestä | järkeistämisistä |
| illatiivi | järkeistämiseen | järkeistämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | järkeistämisellä | järkeistämisillä |
| ablatiivi | järkeistämiseltä | järkeistämisiltä |
| allatiivi | järkeistämiselle | järkeistämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | järkeistämisenä (järkeistämisnä) |
järkeistämisinä |
| translatiivi | järkeistämiseksi | järkeistämisiksi |
| abessiivi | järkeistämisettä | järkeistämisittä |
| instruktiivi | – | järkeistämisin |
| komitatiivi | – | järkeistämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | järkeistämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
järkeistämis- | |