somistaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
somistaja (10)
- henkilö, joka somistaa eli asettaa esimerkiksi tavaratalon näyteikkunan
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsomisˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: so‧mis‧ta‧ja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | somistaja | somistajat |
| genetiivi | somistajan | somistajien (somistajain) |
| partitiivi | somistajaa | somistajia |
| akkusatiivi | somistaja; somistajan |
somistajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | somistajassa | somistajissa |
| elatiivi | somistajasta | somistajista |
| illatiivi | somistajaan | somistajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | somistajalla | somistajilla |
| ablatiivi | somistajalta | somistajilta |
| allatiivi | somistajalle | somistajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | somistajana | somistajina |
| translatiivi | somistajaksi | somistajiksi |
| abessiivi | somistajatta | somistajitta |
| instruktiivi | – | somistajin |
| komitatiivi | – | somistajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | somistaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka somistaa
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- somistaja Kielitoimiston sanakirjassa