yhteentörmäys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
yhteentörmäys (39)
- useamman kuin yhden kappaleen osuminen toisiinsa liikkeen aikana
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈyht̪eːnˌt̪ørmæys/ tai /ˈyht̪eːnˌt̪ørmæy̯s/
- tavutus: yh‧teen‧tör‧mä‧ys / yh‧teen‧tör‧mäys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yhteentörmäys | yhteentörmäykset |
| genetiivi | yhteentörmäyksen | yhteentörmäysten yhteentörmäyksien |
| partitiivi | yhteentörmäystä | yhteentörmäyksiä |
| akkusatiivi | yhteentörmäys; yhteentörmäyksen |
yhteentörmäykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yhteentörmäyksessä | yhteentörmäyksissä |
| elatiivi | yhteentörmäyksestä | yhteentörmäyksistä |
| illatiivi | yhteentörmäykseen | yhteentörmäyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yhteentörmäyksellä | yhteentörmäyksillä |
| ablatiivi | yhteentörmäykseltä | yhteentörmäyksiltä |
| allatiivi | yhteentörmäykselle | yhteentörmäyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yhteentörmäyksenä | yhteentörmäyksinä |
| translatiivi | yhteentörmäykseksi | yhteentörmäyksiksi |
| abessiivi | yhteentörmäyksettä | yhteentörmäyksittä |
| instruktiivi | – | yhteentörmäyksin |
| komitatiivi | – | yhteentörmäyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yhteentörmäykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
yhteentörmäys- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista yhteen ja törmäys
Aiheesta muualla[muokkaa]
- yhteentörmäys Kielitoimiston sanakirjassa