vuorittava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vuorittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä vuorittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuorittava | vuorittavat |
| genetiivi | vuorittavan | vuorittavien (vuorittavain) |
| partitiivi | vuorittavaa | vuorittavia |
| akkusatiivi | vuorittava; vuorittavan | vuorittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuorittavassa | vuorittavissa |
| elatiivi | vuorittavasta | vuorittavista |
| illatiivi | vuorittavaan | vuorittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuorittavalla | vuorittavilla |
| ablatiivi | vuorittavalta | vuorittavilta |
| allatiivi | vuorittavalle | vuorittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuorittavana | vuorittavina |
| translatiivi | vuorittavaksi | vuorittaviksi |
| abessiivi | vuorittavatta | vuorittavitta |
| instruktiivi | – | vuorittavin |
| komitatiivi | – | vuorittavine |