volttaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
volttaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä voltata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | volttaava | volttaavat |
| genetiivi | volttaavan | volttaavien (volttaavain) |
| partitiivi | volttaavaa | volttaavia |
| akkusatiivi | volttaava; volttaavan | volttaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | volttaavassa | volttaavissa |
| elatiivi | volttaavasta | volttaavista |
| illatiivi | volttaavaan | volttaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | volttaavalla | volttaavilla |
| ablatiivi | volttaavalta | volttaavilta |
| allatiivi | volttaavalle | volttaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | volttaavana | volttaavina |
| translatiivi | volttaavaksi | volttaaviksi |
| abessiivi | volttaavatta | volttaavitta |
| instruktiivi | – | volttaavin |
| komitatiivi | – | volttaavine |