vituttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vituttaminen (38)
- teonnimi verbistä vituttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vituttaminen | vituttamiset |
| genetiivi | vituttamisen | vituttamisten vituttamisien |
| partitiivi | vituttamista | vituttamisia |
| akkusatiivi | vituttaminen; vituttamisen |
vituttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vituttamisessa | vituttamisissa |
| elatiivi | vituttamisesta | vituttamisista |
| illatiivi | vituttamiseen | vituttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vituttamisella | vituttamisilla |
| ablatiivi | vituttamiselta | vituttamisilta |
| allatiivi | vituttamiselle | vituttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vituttamisena (vituttamisna) |
vituttamisina |
| translatiivi | vituttamiseksi | vituttamisiksi |
| abessiivi | vituttamisetta | vituttamisitta |
| instruktiivi | – | vituttamisin |
| komitatiivi | – | vituttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vituttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vituttamis- | |