virkoava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
virkoava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä virota
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | virkoava | virkoavat |
| genetiivi | virkoavan | virkoavien (virkoavain) |
| partitiivi | virkoavaa | virkoavia |
| akkusatiivi | virkoava; virkoavan | virkoavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | virkoavassa | virkoavissa |
| elatiivi | virkoavasta | virkoavista |
| illatiivi | virkoavaan | virkoaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | virkoavalla | virkoavilla |
| ablatiivi | virkoavalta | virkoavilta |
| allatiivi | virkoavalle | virkoaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | virkoavana | virkoavina |
| translatiivi | virkoavaksi | virkoaviksi |
| abessiivi | virkoavatta | virkoavitta |
| instruktiivi | – | virkoavin |
| komitatiivi | – | virkoavine |