virittänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
virittänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä virittää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | virittänyt | virittäneet |
genetiivi | virittäneen | virittäneiden virittäneitten |
partitiivi | virittänyttä | virittäneitä |
akkusatiivi | virittänyt; virittäneen | virittäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | virittäneessä | virittäneissä |
elatiivi | virittäneestä | virittäneistä |
illatiivi | virittäneeseen | virittäneisiin virittäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | virittäneellä | virittäneillä |
ablatiivi | virittäneeltä | virittäneiltä |
allatiivi | virittäneelle | virittäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | virittäneenä | virittäneinä |
translatiivi | virittäneeksi | virittäneiksi |
abessiivi | virittäneettä | virittäneittä |
instruktiivi | – | virittänein |
komitatiivi | – | virittäneine |