vilvoitus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vilvoitus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋilʋoi̯t̪us/
- tavutus: vil‧voi‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vilvoitus | vilvoitukset |
genetiivi | vilvoituksen | vilvoitusten vilvoituksien |
partitiivi | vilvoitusta | vilvoituksia |
akkusatiivi | vilvoitus; vilvoituksen |
vilvoitukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vilvoituksessa | vilvoituksissa |
elatiivi | vilvoituksesta | vilvoituksista |
illatiivi | vilvoitukseen | vilvoituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vilvoituksella | vilvoituksilla |
ablatiivi | vilvoitukselta | vilvoituksilta |
allatiivi | vilvoitukselle | vilvoituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vilvoituksena | vilvoituksina |
translatiivi | vilvoitukseksi | vilvoituksiksi |
abessiivi | vilvoituksetta | vilvoituksitta |
instruktiivi | – | vilvoituksin |
komitatiivi | – | vilvoituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vilvoitukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vilvoitus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä vilvoittaa (vilvoit- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. vilvoittaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vilvoitus Kielitoimiston sanakirjassa