vilvoitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vilvoitus (39)

  1. vilvoittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋilʋoi̯t̪us/
  • tavutus: vil‧voi‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vilvoitus vilvoitukset
genetiivi vilvoituksen vilvoitusten
vilvoituksien
partitiivi vilvoitusta vilvoituksia
akkusatiivi vilvoitus;
vilvoituksen
vilvoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vilvoituksessa vilvoituksissa
elatiivi vilvoituksesta vilvoituksista
illatiivi vilvoitukseen vilvoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vilvoituksella vilvoituksilla
ablatiivi vilvoitukselta vilvoituksilta
allatiivi vilvoitukselle vilvoituksille
muut sijamuodot
essiivi vilvoituksena vilvoituksina
translatiivi vilvoitukseksi vilvoituksiksi
abessiivi vilvoituksetta vilvoituksitta
instruktiivi vilvoituksin
komitatiivi vilvoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vilvoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vilvoitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä vilvoittaa (vilvoit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]