vikaantunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
vikaantunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vikaantua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vikaantunut | vikaantuneet |
| genetiivi | vikaantuneen | vikaantuneiden vikaantuneitten |
| partitiivi | vikaantunutta | vikaantuneita |
| akkusatiivi | vikaantunut; vikaantuneen |
vikaantuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vikaantuneessa | vikaantuneissa |
| elatiivi | vikaantuneesta | vikaantuneista |
| illatiivi | vikaantuneeseen | vikaantuneisiin vikaantuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vikaantuneella | vikaantuneilla |
| ablatiivi | vikaantuneelta | vikaantuneilta |
| allatiivi | vikaantuneelle | vikaantuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vikaantuneena | vikaantuneina |
| translatiivi | vikaantuneeksi | vikaantuneiksi |
| abessiivi | vikaantuneetta | vikaantuneitta |
| instruktiivi | – | vikaantunein |
| komitatiivi | – | vikaantuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |