viisastunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
viisastunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä viisastua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viisastunut | viisastuneet |
| genetiivi | viisastuneen | viisastuneiden viisastuneitten |
| partitiivi | viisastunutta | viisastuneita |
| akkusatiivi | viisastunut; viisastuneen | viisastuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viisastuneessa | viisastuneissa |
| elatiivi | viisastuneesta | viisastuneista |
| illatiivi | viisastuneeseen | viisastuneisiin viisastuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viisastuneella | viisastuneilla |
| ablatiivi | viisastuneelta | viisastuneilta |
| allatiivi | viisastuneelle | viisastuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viisastuneena | viisastuneina |
| translatiivi | viisastuneeksi | viisastuneiksi |
| abessiivi | viisastuneetta | viisastuneitta |
| instruktiivi | – | viisastunein |
| komitatiivi | – | viisastuneine |