viini

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

[1] Punaviiniä jalallisessa lasissa

Substantiivi[muokkaa]

viini (5)

Wikipedia
Katso artikkeli Viini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. viinirypäleistä tai toisinaan marjoista tai hedelmistä käyttämällä valmistettava alkoholijuoma

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋiːni/
  • tavutus: vii‧ni
  • homofonit: Wien (taivutusmuodoissa)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viini viinit
genetiivi viinin viinien
(viinein)
partitiivi viiniä viinejä
akkusatiivi viini;
viinin
viinit
sisäpaikallissijat
inessiivi viinissä viineissä
elatiivi viinistä viineistä
illatiivi viiniin viineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi viinillä viineillä
ablatiivi viiniltä viineiltä
allatiivi viinille viineille
muut sijamuodot
essiivi viininä viineinä
translatiivi viiniksi viineiksi
abessiivi viinittä viineittä
instruktiivi viinein
komitatiivi viineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin sanasta vin; Aiemmin ’viinin’ merkityksessä käytettiin sanaa viina.[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

beaujolaisviini, bordeauxviini, bourgogneviini, châteauviini, ehtoollisviini, hedelmäviini, hehkuviini, jälkiruokaviini, karahviviini, kiinaviini, kirkkoviini, kirsikkaviini, kotiviini, kuohuviini, lääkeviini, madeiraviini, malagaviini, marjaviini, marsalaviini, moselviini, muskatelliviini, muskattiviini, mustaherukkaviini, omenaviini, palmuviini, portviini, punaviini, pöytäviini, reininviini, riisiviini, roseeviini, roséviini, ruokaviini, rypäleviini, talonviini, tilaviini, tokajinviini, valkoviini, valkoviinilasi, viinialue, viinietikka, viinihappo, viinihiiva, viinikaappi, viinikarahvi, viinikassa, viinikellari, viinikirva, viinikulttuuri, viiniköynnös, viinilaji, viinilasi, viinilista, viinimaa, viinimarja, viininjumala, viininjäähdytin, viininkorjuu, viininlehti, viininpunainen, viinintuntija, viininvalmistus, viininviejä, viininvienti, viininviljelijä, viininviljely, viininviljelyalue, viinipullo, viiniravintola, viiniruukku, viinirypäle, viinisato, viinitarha, viinitarhuri, viinitila, viinitilkka, viinittää, viinitupa, viinitynnyri, viinivaahto, viinivaahtokastike, viiniviljelmä, viiniviljelys, viinivuosi, villiviini, vuosikertaviini, väkevä viini, väkeväviini

[2] Nykyaikainen viini

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • viini Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

viini (26)

  1. nuolikotelo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi viini viinet
genetiivi viinen viinten
viinien
partitiivi viintä viiniä
akkusatiivi viini;
viinen
viinet
sisäpaikallissijat
inessiivi viinessä viinissä
elatiivi viinestä viinistä
illatiivi viineen viiniin
ulkopaikallissijat
adessiivi viinellä viinillä
ablatiivi viineltä viiniltä
allatiivi viinelle viinille
muut sijamuodot
essiivi viinenä viininä
translatiivi viineksi viiniksi
abessiivi viinettä viinittä
instruktiivi viinin
komitatiivi viinine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo viine-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
viin-

Etymologia[muokkaa]

todennäköisesti samaa alkuperää kuin viileke, viineke ja viineksiin ’selässä vinossa (aseesta)'; Sana esiintyy jo Agricolalla.[2]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • viini Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 157. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.