viiletys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
viiletys (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋiːlet̪ys/
- tavutus: vii‧le‧tys
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | viiletys | viiletykset |
genetiivi | viiletyksen | viiletysten viiletyksien |
partitiivi | viiletystä | viiletyksiä |
akkusatiivi | viiletys; viiletyksen |
viiletykset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | viiletyksessä | viiletyksissä |
elatiivi | viiletyksestä | viiletyksistä |
illatiivi | viiletykseen | viiletyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | viiletyksellä | viiletyksillä |
ablatiivi | viiletykseltä | viiletyksiltä |
allatiivi | viiletykselle | viiletyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | viiletyksenä | viiletyksinä |
translatiivi | viiletykseksi | viiletyksiksi |
abessiivi | viiletyksettä | viiletyksittä |
instruktiivi | – | viiletyksin |
komitatiivi | – | viiletyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | viiletykse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
viiletys- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä viilettää (viilet- + -ys)
Käännökset[muokkaa]
1. viilettäminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- viiletys Kielitoimiston sanakirjassa