vieroitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

vieroitus (39)

  1. vieroittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈʋie̯roi̯t̪us/
  • tavutus: vie‧roi‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vieroitus vieroitukset
genetiivi vieroituksen vieroitusten
vieroituksien
partitiivi vieroitusta vieroituksia
akkusatiivi vieroitus;
vieroituksen
vieroitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vieroituksessa vieroituksissa
elatiivi vieroituksesta vieroituksista
illatiivi vieroitukseen vieroituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vieroituksella vieroituksilla
ablatiivi vieroitukselta vieroituksilta
allatiivi vieroitukselle vieroituksille
muut sijamuodot
essiivi vieroituksena vieroituksina
translatiivi vieroitukseksi vieroituksiksi
abessiivi vieroituksetta vieroituksitta
instruktiivi vieroituksin
komitatiivi vieroituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vieroitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vieroitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä vieroittaa (vieroit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vieroitusaika, vieroitushoito, vieroitusoire, vieroitusryhmä

Aiheesta muualla[muokkaa]