viehkeys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

viehkeys (40)[1]

  1. se, että on viehkeä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi viehkeys viehkeydet
genetiivi viehkeyden viehkeyksien
partitiivi viehkeyttä viehkeyksiä
akkusatiivi viehkeys; viehkeyden viehkeydet
Sisäpaikallissijat
inessiivi viehkeydessä viehkeyksissä
elatiivi viehkeydestä viehkeyksistä
illatiivi viehkeyteen viehkeyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi viehkeydellä viehkeyksillä
ablatiivi viehkeydeltä viehkeyksiltä
allatiivi viehkeydelle viehkeyksille
Muut
essiivi viehkeytenä viehkeyksinä
translatiivi viehkeydeksi viehkeyksiksi
abessiivi viehkeydettä viehkeyksittä
instruktiivi viehkeyksin
komitatiivi viehkeyksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan viehkeä vartalosta viehke- ja takaliitteestä -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40