veturi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
veturi (6)
- rautateillä junaa vetävä moottoroitu laite
- (kuvaannollisesti) jotakin hanketta vetävä henkilö tai taho
- (kuvaannollisesti) jonkin alan tärkein ja eteenpäin viemä voima
- Suomen talouden veturi
- yhdistelmäajoneuvon vetoauto
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋet̪uri/
- tavutus: ve‧tu‧ri
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | veturi | veturit |
| genetiivi | veturin | veturien vetureiden vetureitten |
| partitiivi | veturia | vetureita vetureja |
| akkusatiivi | veturi; veturin |
veturit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | veturissa | vetureissa |
| elatiivi | veturista | vetureista |
| illatiivi | veturiin | vetureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | veturilla | vetureilla |
| ablatiivi | veturilta | vetureilta |
| allatiivi | veturille | vetureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | veturina | vetureina |
| translatiivi | veturiksi | vetureiksi |
| abessiivi | veturitta | vetureitta |
| instruktiivi | – | veturein |
| komitatiivi | – | vetureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | veturi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos sanasta vetää (vet- + -uri)
Käännökset[muokkaa]
1. rautateillä junaa vetävä moottoroitu laite
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
dieselveturi, höyryveturi, järjestelyveturi, peltoveturi, sähköveturi, talousveturi, veturihalli, veturimies, veturinkuljettaja, veturitalli
Aiheesta muualla[muokkaa]
- veturi Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Veturi. Kotimaisten kielten keskus
Esperanto[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
veturi
- matkustaa ajoneuvolla