vertyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vertyminen (38)
- teonnimi verbistä vertyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vertyminen | vertymiset |
| genetiivi | vertymisen | vertymisten vertymisien |
| partitiivi | vertymistä | vertymisiä |
| akkusatiivi | vertyminen; vertymisen |
vertymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vertymisessä | vertymisissä |
| elatiivi | vertymisestä | vertymisistä |
| illatiivi | vertymiseen | vertymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vertymisellä | vertymisillä |
| ablatiivi | vertymiseltä | vertymisiltä |
| allatiivi | vertymiselle | vertymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vertymisenä (vertymisnä) |
vertymisinä |
| translatiivi | vertymiseksi | vertymisiksi |
| abessiivi | vertymisettä | vertymisittä |
| instruktiivi | – | vertymisin |
| komitatiivi | – | vertymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vertymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vertymis- | |